Pohjois-Määrin kukkulaiseen metsämaastoon Bouzoviin perustettiin linna 1300-luvun alussa. Sen tunnetuimpiin omistajiin kuului Määrin rajakreivi Jošt, ja todennäköisesti siellä syntyi Böömin kuningas Yrjö Podebrad (Jiří z Poděbrad). Linnan omistajat vaihtuivat vitkaan, ja vuonna 1696 sen osti Saksalainen ritarikunta. Ritarikunnan koko nimi oli Jerusalemin neitsyt Marian talon veljeskunta ja se oli perustettu Jerusalemissa ristiretkien aikaan 1190. Loistoaikanaan se hallitsi koko Itämeren itärannikkoa Suomenlahteen asti. Vuonna 1918 se muutettiin kirkolliseksi sääntökunnaksi, joka piti yllä kouluja ja luostareita ja teki hyväntekeväisyyttä. Natsit takavarikoivat linnan ritarikunnalta vuonna 1939, ja 1945 se siirtyi Tšekkoslovakian valtion omistukseen. Oikeusjuttu linnan omistuksesta Tšekin valtion ja kirkolliseksi hyväntekeväisyysjärjestöksi muuttuneen saksalaisen ritarikunnan välillä on vielä kesken. Jeseníkyn vuoristossa sijaitseva Sovinecin rauniolinna kuului myös aikoinaan Saksalaiselle ritarikunnalle.
Ensi silmäyksellä Bouzov saattaa näyttää todella vanhalta: tuohan se heti mieleen kuvakirjojen satulinnan. Todellisuudessa sen nykyasu on vasta noin sata vuotta vanha. Ritarikunnan suurmestari, arkkiherttua Eugen von Habsburg peruskorjautti sen arkkitehti Georg von Hauberisserillä goottilaiseen tyyliin. Kunnostus suoritettiin suurella pieteetillä ja sen tarkoituksena oli avata linna yleisölle. Koko kunnostuksen arkkiherttua maksoi omista varoistaan. Linnan sisustus on myös peräisin joko Eugen von Habsburgilta tai ritarikunnan kokoelmista. Habsburgin suvun omaisuus takavarikoitiin vuonna 1918 Tšekkoslovakian valtion synnyttyä.
Linna on Tšekin oloissa ainutlaatuinen nimenomaan siksi, että se on kunnostettu keskieurooppalaiseen keskiaikaiseen tyyliin eikä länsieurooppalaiseen romantismiin, kuten suurin osa tuona aikana kunnostetuista linnoista. Bouzovissa on kuvattu paljon satu- ja seikkailuelokuvia, ja se on suosittu häiden pitopaikka.
Bouzovin ympäristö on yhä varsin metsäistä ja tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet retkeilyyn. Lähiseudulla sijaitsevat mm. tippukiviluolia (Mladeč ja Javořičko), Bílá Lhotan arboretum, Lošticen perinnejuustola ja Määrin Venetsiaksi ja Plzeňiksi sanottu Litovelin olutkaupunki.
Linnassa on kolme eri esittelykierrosta: klassinen, iso ja erikoiskierros. Täysihintainen lippu niille maksaa 80 tai 120 kruunua. Erikoiskierrosta ei järjestetä häiden aikana.
avoinna: huhti- ja lokakuussa: klassinen kierros 9–15, iso kierros ja erikoiskierros 13.30, torni 14.00
touko- ja syyskuussa klassinen kierros 9–16, iso kierros ja erikoiskierros 13.30 ja 14.30, torni 14.00 ja 15.00
kesä-elokuussa: klassinen kierros 9–18, iso kierros ja erikoiskierros 13.30, 14.30 ja 16.30, torni 14.00, 15.00 ja 17.00
viimeinen peruskierros alkaa tuntia ennen linnan sulkemista
www.hrad-bouzov.cz