Bohemia-seura syntyi vuonna 1994. Perustajajäsenet olivat löytäneet toisensa Suomi-Tšekkoslovakia-seurassa, jonka jäsenlehteä he olivat viimeisinä vuosina toimittaneet. Kun Suomi-Tšekkoslovakia-seura lopetti toimintansa, hyvin alkanutta yhteistyötä haluttiin kuitenkin jatkaa. Perustettiin oma yhdistys. Uutta yhdistystä perustettaessa tarkoitusperät olivat itsekkäät: halusimme pitää yllä kielitaitoamme ja ruokkia kulttuurinnälkäämme, ja parhaiten se onnistuu lyöttäytymällä yhteen muiden samanhenkisten kanssa. Pidimme tärkeänä sitä, että toiminta on mukavaa. Ei siis turhaa byrokratiaa, vaan mieluummin suoraa toimintaa. Edistämällä tšekkiläisen kulttuurin tuntemusta Suomessa edistämme myös omaa asiaamme: kiinnostuksemme kohde ei silloin ole muille niin outo. Monet meistä olivat tšekin rinnalla opiskelleet myös slovakkia ja perehtyneet slovakialaiseen kulttuuriin. Tarkoitusperämme huomioiden oli siis luonnollista, että keskustelemme piirissämme myös Slovakiaan liittyvistä asioista. Saimme kyllä pian huomata, että piittaamattomuutemme tuolloin ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta eli Tšekin ja Slovakian erosta herätti hämmästystä. Linjamme ei ollut poliittisesti korrekti. Mutta miksi olisi ollutkaan? Bohemia ei ole minkään valtion ystävyysseura, vaan pyrkii ruokkimaan suomalaisten kiinnostusta Tšekin ja sen lähialueiden kulttuuria kohtaan. Suomi-Tšekki-seura huolehtii virallisista suhteista, joten me voimme rauhassa keskittyä huvittamaan itseämme ja muita. Meillä on kuitenkin Suomi-Tšekki-seuran kanssa yhteisiä intressejä, ja ehkäpä vielä tulee tilaisuuksia tehdä yhteistyötä. Alusta lähtien oli selvää, että Bohemia-yhdistys alkaa julkaista lehteä. Vaikka bohemialaiset olivat ennenkin tehneet lehteä yhdessä, jouduimme tavallaan aloittamaan tyhjästä. Meillä ei ollut tilaajia eikä rahaa. Päätimme silti yrittää. Ensimmäisenä vuonna julkaistiin kaksi numeroa. Lehti kirjoitettiin, taitettiin ja painettiin omin voimin. Postittaa ei juuri tarvinnut, koska vain kourallinen ihmisiä tiesi tilata uudenuutukaisen lehtemme. Lehteä vietiin ahkerasti kirjastoihin ja paikkoihin, joista Tšekin kulttuurin ystävät voisivat sen löytää. Oli tehtävä itseä tunnetuksi ja valloitettava lukijakunta. Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, lehden tilaajakunta on kymmenkertaistunut. Tähän saakka kaikki on vieläkin tehty itse. Painatus- ja postituskuluja on koetettu kattaa mainostuloilla ja avustuksilla, ja kaikki kirjoitus- ja toimitustyö on tehty palkatta. Työ onkin kantanut hedelmää. Bohemia on vakiinnuttanut asemansa pienten kulttuurilehtien joukossa. Onnistumisen ilo on kuitenkin muuttunut arkiseksi aherrukseksi, jonka tuoksinaan toivoisimme useinkin muutaman ylimääräisen käden ja silmäparin. Bohemia-seura perustettiin kartuttamaan jäsentensä ja laajojen kansalaispiirien tietoa kohdemaiden kulttuurista. Bohemia-lehti edistää tätä asiaa omalta osaltaan, jäsenten kokoontumiset vapaine keskusteluineen omaltaan. Vaikka lehden nykyisistä toimittajista löytyy vahvoja tšekkiläisen kulttuurielämän tuntijoita, heidänkin näkökulmansa on rajallinen. Toivotan siis lukijoillemme rohkeutta tuoda omia näkökulmiaan esille joko kirjoitusten tai ehdotusten muodossa. Vaikka bohemialaiset ovat kahdessa vuodessa onnistuneet viettämään yhdistyksen puitteissa paljon mukavia hetkiä, olemme joutuneet likaamaan sormemme myös byrokratiaan. Se on välttämätöntä, jos haluaa hankkia lehden ilmestymisen turvaavia avustuksia. Kaarina Koski (Bohemia 4/1996)