Näyttelijä Míla Myslíková kuoli Prahassa 11.2.2005 vain kolme päivää ennen 72-vuotispäiviään. Hän oli jo pitkään potenut MS-tautia ja sokeritautia.

Nuoren Bohumila Myslíkován haaveena oli tulla kirjailijaksi. Sitä ennen hän kuitenkin päätti hankkia elämänkokemusta muualta, teatterista. Ala ei ollut hänelle aivan tuntematon, sillä hänen äidillään oli pukuvuokraamo. Hän opiskeli Brnon teatterikoulussa, ja Brnossa olivat myös hänen ensimmäiset työpaikkansa. Vuonna 1964 hän siirtyi Kladnoon.

Ensimmäisen elokuvaroolinsa Myslíková sai jo 21-vuotiaana. Elokuvaa hän rakasti niin, että tyytyi myös sivuosiin ja näytteli ne antaumuksella. Hänen ensimmäisiä isoja roolejaan oli uimalanhoitaja Kateřina Vladislav Vančuran romaaniin perustuvassa Jiří Menzelin ohjaamassa Hassussa kesässä (Rozmarné léto, 1968). Tämän elokuvan esittelykiertue toi hänet myös Suomeen.

Suomi jäi Myslíkován sydämeen jylhänä, jäyhänä ja alkuvoimaisena. Hän kirjoitti kokemuksistaan kirjan Finský maratón (Suomalainen maraton) ja sai työskentelyapurahan toista kirjaa varten. Siinä hän popularisoi suomalaista mytologiaa. Kesken kirjan Myslíková sairastui, ja 80-luvulla aloitettu kirja ilmestyi vasta uusissa oloissa seuraavalla vuosikymmenellä. Sen nimenä oli V zemi Kalevově (Kalevan maassa).

Myslíkoválla oli Suomessa laaja tuttavapiiri, johon kuuluivat mm. näyttelijä Tarmo Manni ja kustannustoimittaja Meri Utrio. Kun Bohemia pyysi häneltä kirjoitusta vuoden 2000 kulttuuripääkaupunkiprojektiin ”Minun Helsinkini”, parantumattomaan sairauteensa jo alistunut näyttelijä suorastaan liikuttui. Bohemian numerossa 1/2000 julkaistiin hänen kirjoituksensa Minun Suomeni ja katkelma kirjasta V zemi Kalevově.

Myslíkován viimeiseksi elokuvarooliksi jäi äiti elokuvassa Konec básníků v Čechách (Runoilijoiden loppu Böömissä) vuonna 1993.

Eero Balk