Tšekissä pidettiin kesäkuun puolivälissä alahuoneen vaalit, joita sekä presidentti että monet puoluejohtajat pitivät etukäteen ratkaisevina maan kehitykselle. Silmiinpistävintä vaalituloksessa oli protesti: kommunistien (KSČM) äänimäärä lisääntyi neljänneksellä, kun taas kaikki viime vuosina vallankahvassa olleet puolueet menettivät äänestäjiä sadointuhansin. Äänestämässä kävi vain 57,75 % runsaasta kahdeksasta miljoonasta äänioikeutetusta. Tutkimus kertoi vaalien alla, että 30 prosenttia tšekeistä on siirtänyt lomaansa vaalien takia — kaikesta päätellen juuri vaalien ajaksi. Sosiaalidemokraattinen puolue (ČSSD) säilyi alahuoneen suurimpana puolueena. Presidentti Václav Havel nimittänee sen melko tuoreen puheenjohtajan Vladimír Špidlan hallituksen muodostajaksi. Špidla järkytti juuri vaalien alla porvarillis-populistisen Kansalaisdemokraattisen puolueen (ODS) puheenjohtajan Václav Klausin ilmoittamalla tekevänsä kaikkensa, jottei hänen tarvitsisi muodostaa hallitusta ODS:n kanssa. Kun kommunistitkaan eivät Špidlalle kelpaa, on hänen pyrittävä saamaan aikaan hallitus lähinnä keskustalaisen, kristillisten (KDU-ČSL) ja Vapauden liiton (US) muodostaman Koalicen kanssa. Puolueita yhdistää ainakin EU-innostus. Näissä vaaleissa puolueilla oli varsin ylimalkaiset ohjelmat, ja mm. ODS tyytyi kymmenen päivän välein vaihtuvaan yleiseen fraasiin. Edellisissä vaaleissa ohjelmat olivat konkreettisempia. ODS mobilisoi sosialisteja vastaan. Sen puheenjohtaja Klaus vannoi, että minkäänlainen tuki sosiaalidemokraattien vähemmistöhallitukselle ei tule kuuloonkaan — ja allekirjoitti kohta heidän kanssaan sopimuksen hallituksen tukemisesta ja poliittisten virkojen jakamisesta. Sosiaalidemokraatit taas lupasivat tehdä Tšekistä koulutusyhteiskunnan ja nostaa koulutuksen osuutta bruttokansantuotteesta 4,5 prosentista kuuteen. Sosiaalidemokraattien nelivuotisen hallituskauden jäljiltä se on nyt 3,8 %. Moni puolue perusti tällä kertaa kampanjansa kaunaan, syyttelyyn ja naapurivihaan. Ei vaaleja ilman skandaalia. Ensimmäinen skandaali oli, kun alueviranomaiset kieltäytyivät julkistamasta ehdokaslistoja uuteen tietosuojalakiin vedoten. Listat toki ilmestyivät tilastokeskuksen internet-sivuille pari viikkoa ennen vaaleja. Muuten kansalaiset olisivat saaneet tyytyä postin pari päivää ennen vaaleja tuomiin listoihin. (Vaalit käydään suhteellisina ns. listavaaleina, jollaiset on mm. Ruotsissa ja oli Suomessa sodan jälkeen: joka listalla on yhden puolueen tai vaaliliiton ehdokkaat puolueen määräämässä järjestyksessä, ja äänestäjä valitsee listoista yhden, jonka pudottaa uurnaa. Hän voi myös rengastaa suosikkiehdokkaansa. Jos ehdokas saa tällaisia preferenssiääniä viisi prosenttia vaalipiirin kokonaisäänistä, hän nousee listan kärkeen ja pääsee läpi. Muussa tapauksessa läpi menevät ehdokkaat puolueen määräämässä järjestyksessä.) Pohjoisböömiläisessä Chanovin pikkukaupungissa posti toi vain sosiaalidemokraattien listan. Postinkantaja pidätettiin, ja äänestäjät saivat oikeat listat toisen äänestyspäivän aamuna. Tämänkertaisen parjauskampanjan kohteeksi joutui Koalitioon kuuluvan Vapauden liiton puheenjohtaja Hana Marvanová. Radio Free Europen toimituksesta Marvanován entisen miesystävän tietokoneelta lähetettiin lehtiin kirjoitus hänen yksityiselämästään. Vastaavanlainen kampanja käytiin ennen senaatin viimeisiä täydennysvaaleja. Silloin sitoutumaton prahalaisehdokas Václav Fischer paljastettiin homoseksuaaliksi. (Fischer voitti vaalit.) Myös suosittua sosiaalidemokraattia Petra Buzkováta mustaamaan tarkoitettu kampanja paljastui muutama vuosi sitten — ennen kuin se ehdittiin panna täytäntöön. Kampanjan oli laatinut hänen puoluetoverinsa ja pääministeri Miloš Zemanin avustaja. Zemanin valtakaudella Buzková oli paitsiossa, mutta Špidla on lupaillut hänelle ministerin paikkaa. Lisäjännitystä vaaleihin toivat Prahan pormestarin Jan Kaslin eroaminen virastaan ja puolueestaan ODS:stä pari viikkoa ennen vaaleja. Kasl sanoi kyllästyneensä taistelemaan kaupungin hallinnnossa rehottavaa korruptiota vastaan, etenkin kun hänen oma puolueensa tukee sitä. Ja ensimmäisenä vaalipäivänä yksityisen Nova-television enemmistöomistajat erottivat tv:n johtajan, Václav Klausin ystävänä tunnetun ja monista petoksista tuomitun ja tutkitun Vladimír Železnýn. ODS:n johto piti molempia tapauksia suunnitelmallisena kampanjana. Surkeimmin näissä vaaleissa kävi Koalitiolle, joka vielä vuosi sitten oli Neliliitto ja mielipidetiedustelujen kuningas yli 30 prosentin kannatuksellaan. Sitten se alkoi riidellä johtajan paikasta, kunnes pienen, mutta senaatissa edustetun ODA:n velkaskandaali katkaisi sen selän. ODA:lla oli kymmenen vuotta vanha miljoonavelka, jota se ei ollut edes aikonut maksaa takaisin. Ryhmittymä ajoi rehellistä politiikkaa, jota tämän jälkeen oli vaikea markkinoida äänestäjille. Tällä kertaa oli käytössä uusi ääntenlaskutekniikka. Tšekin tilastokeskus julkaisi sivuillaan reaaliaikaiset äänestystulokset, ja kaikki äänet oli laskettu seitsemässä tunnissa. Uutta oli myös se, että ulkomailla asuvat Tšekin kansalaiset saivat nyt äänestää ensi kertaa suurlähetystöissä. Ehtona oli, että äänestäjä asuu pysyvästi kyseisen suurlähetystön alueella ja että hän on ajoissa rekisteröitynyt äänestäjäksi. Mitään tungosta ei suurlähetystöihin syntynyt: kaikissa lähetystöissä eivät omat virkailijatkaan olleet rekisteröityneet. Australiassa, jossa asuu arviolta 9 000 Tšekin kansalaista, äänestäjiä rekisteröityi 64, Kanadassa 75 ja Isossa-Britanniassa 17. Uutistoimisto ČTK:n mukaan vain USA:ssa ja Slovakiassa ylitettiin sadan rekisteröityneen äänestäjän raja. Ulkomailla tšekit eivät suomalaisista poiketen äänestä ennakkoon vaan virallisina vaalipäivinä. Vaalipäivinä ulkomailla olleet pysyvästi Tšekissä asuvat eivät saaneet äänestää ollenkaan. Ulkomailta ääniä tuli kolmisentuhatta Paikkojaääninmäärän muutospuolue ennen vaaleja vaalien jälkeen % äänistä v:sta 1998 v:sta 1996 ČSSD 74 70 (-4) 30,2 -485 000 -180 000 ODS 63 58 (-5) 24,5 -490 000 -630 000 Koalice 37 31 (-6) 14,3 -350 000 KSČM 24 41 (+17) 18,5 +220 000 +260 000 sit.2 Koalicen kansanedustajista 21 on KDU-ČSL:n ja 10 US:n (heistä kaksi sitoutumatonta). Vaaleihin osallistui 29 puoluetta, vaaliliittoa tai liikettä. Niistä 25 jäi viiden prosentin äänikynnyksen alle. Vihreät ja Riippumattomien liike ylittivät puoluetukeen oikeuttavan 1,5 prosentin äänikynnyksen. Naisia valittiin ennätykselliset 34 (17 %). Nuorin kansanedustaja on 21-vuotias ja vanhin 65-vuotias. Tilastokeskuksen vaaliserveri (tšekiksi ja englanniksi) http://www.volby.cz